Oho!

Vinkkinä kaikille neulojille/Sanna Vatasen neulontakirjoja halajaville!




Adlibriksen verkkokaupasta saa sekä Jämälankakirjaa että Ekolankakirjaa hintaan 11,20€! On muuten muihin puljuihin verraten hävyttömän halpa hinta, itselleni tilasinkin jo Ekolankakirjan jo olemassaolevan Jämälankakirjan kaveriksi. :)

Pihan siistein harava

Ostettiin Leksalle viime viikolla harava. Tietenkin vihreä, sillä itse inhoan sitä kun poikalapsille tuputetaan kaikki tavarat sinisinä (no okei, ei ollut muita kuin vihreitä) Joka tapauksessa, jo matkalla kotiin tajusin, että pihan mukuloillahan on samanlaisia useampikin. Mistä me tunnistetaan juuri Leksan uutuuden kiiltävä haravainen?

No tietenkin sähköteipeistä.








Harava ainakin oli melkoinen hitti meidän talonmies Pikkaraiselle. Ei malttanut lapsi olla paikallaan edes kuvan vertaa ennenkuin istutin tuoliin ja käskin olla paikallaan.

Katellaan miten teipit kestää käytössä, mutta saahan niitä aina uusia. :)


Huomasin myös, että jo 10 lukijaa on ilmiantanut itsensä, tervetuloa! C:

(Edellisessä postauksessa vilahtaneista liitutaulutarroista ei tullutkaan yhtään mitään, koska meidän seinät on niin röpöläiset etteivät penteleet tarttuneet kiinni. Murr.)


Kvaak kvaak!

Leon rakkaus ankkoihin sai alkunsa lastenkirjasta, jossa pieni keltainen ankanpoikanen Kvaakku piileskelee emoltaan maatilalla ja sen ympäristössä. Kirjaa luetaan päivittäin monet kerrat, ja kaikki linnut ovat Leon mielestä Kvaakkuja, niin pingviinit kuin kanatkin. Taaperon ihmetys oli melkoista, kun käytiin keskiviikkona iltapäivällä  Vuoksen rannassa katsomassa sorsia. Innostuessaan hyvinkin kovaääninen veitikka hiljentyi kunnioittavasti nähdessään niin monia ihailunsa kohteita. Hiljaisuuden rikkoi vain muutaman kerran todettu "kvaak kvaak" ja kyseisten ihmetysten sormella osoittaen. Pitihän isille ja äidillekin tiedottaa että nämä on nyt niitä mistä aina puhun.


Myöskin värikkäät syyslehdet olivat jänniä, niitä tutkiessa piti ottaa autosta mukaan halutut aurinkolasitkin pois.

Leolla on kuvissa päässään PaaPii Desingnin kettupipo. Aivan mahtava kuosi! Kyseisen firman TSI-paketteja ja niihin liittyviä ideoita odottelee tuolla äidin ompeluinnostusiltaa, niistä siis myöhemmin :)

Itselläni on  ollut iltasella käynnissä melkoinen mittaa&leikkaa -projekti, osaatteko arvata mitä näistä syntyy?


Kunhan isäntä saapuu salilta me lähdetään koko perhe ainakin kauppaan(Leon mukaan pauppaan) ja kenties jonnekin muuallekin vapaapäivän kunniaksi.

Rentoa perjantaita kaikille!


Mie en todellakaan ole aamuihmisiä, joten aamuisin käynnistyminen vie aikaa. Harmi vaan, että silloin pitäisi olla jo todellakin iskussa. Kun isäntä kaahaa kouluun miun taaperon viihdytysvuoro alkaa. Silloin saa vain unelmoida aamuhetkistä, jolloin voi juoda kahvin rauhassa ja selata päivän lehden samalla.


Todellisuus on jotakin ihan  muuta kuin kuvassa. Ensin syötetään lapselle aamiaista, minkä jälkeen ladataan kahvinkeitin ellei isäntä ole aamulla kahvia keittänyt, laitetaan aamun Muumiannos pyörimään ja toivotaan parasta. Siis sitä että sen kupillisen kahvia saa juoda rauhassa kun taapero tuijottaa Muumilaakson meininkiä. Harvoin tämäkään menee niinkuin Strömsossa. 
Useimmiten puolet kupillisesta on jo kylmää sitä siemaillessani ja olen saanut hypätä todella monesti estämässä  tuhoamisyrityksiä, mistä huolimatta sekamelskakaaos on jo valtaamassa alaa illalla loihditulta järjestykseltä.

Eilen aamu meni ihan pipariksi. Meidän kahvinkeitin ei suostunut keittämään kahvia lainkaan, ja jouduin tekemään ihmevirityksiä että sain erittäin pahanmakuista kahvia muistuttavaa nestettä aikaan. Ei auttanut aamupöhnään, mutta tulipa temppuiltua keittiössä heti aamusta. 

Tänään sain sekä kahvia että rauhan sen juomiselle. Leo suostui katsomaan ihan mukisematta Muumeja, traktori kainalossaan, sen aikaa kun nautin kofeiiniannokseni. Onnistuisipa tämä joka aamu.


Leppoisaa keskiviikkoa!

Naamakirja.

Ja nyt blogia voi seurata myös Facebookissa, klik! Sinne ilmestynee lyhyempiä avautumisia ja asioita, sellaisia joista ei postausta saa väännettyä mutta on vaan saatava sanottua. Ja tietenkin linkit uusimpiin postauksiin ilmestyvät sitte tykkääjien uutisvirtaan, joten tykkäilepä siis C:


Terkkuja meiltä!

Ja nimi muuttui!

Kuten huomaatte, blogin nimi muuttui ja osoitekin siinä samalla. Nyt se ei linkity enää vain käsitöiden sun muiden väkertelyjen alle, vaan antaa miulle alaa postailla laajemmalti. :) Toisekseen hokasin, että jollakin oli jo melkein samanniminen blogi ollut kauemmin kuin minulla, ja tahdon välttää sekaannuksia. Toivottavasti vanhatkin lukijat löytää tiensä tänne, mie en tiedä yhtään miten tämä nimen vekslailu vaikuttaa löytymiseen...

Jotenkin tuo rinderella's kuvaa miuta itteäni paremmin, se on kuitenkin nimimerkki joka on kulkenut miun mukana kohta kymmenen vuotta, ja miun elämästä ja ajatusistahan tämä blogi kertoo, siispä mikä olis osuvampaa? Olen myös harkinnut fb-sivun tekemistä blogille, kannattaisikohan se? Sieltä tykkääjät huomaisivat helposti uudet postaukset, ja sinne pystyisi tekemään ns. pikapäivityksiä.

Eipä muuta tällä kertaa, tää oli vaan pikainen moikkailu! Työn alla on paraikaa rullalla ostettava liitutaulutarra, veikatkaapa mitä siitä rakentuu? Sisustukseen se kumminkin liittyy, yllätys yllätys ;)